Riippumatto voi olla oikein mukava majoite. En kyllä ole riippumattojen paras asiantuntija. Olen muutaman yön sellaisessa nukkunut. Mutta siinäkin on sen verran jo kokemusta saanut, että ajattelin jakaa ajatuksiani asiasta. Kumpi sitten on parempi: riippumatto vai teltta?
Olen selvästi useammin nukkunut öitä teltassa kuin riippumatossa. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että teltta olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto. Kummallakin on omat hyvät ja huonot puolensa.
Riippumatto on hyvä valinta silloin, kun ei ole tasaista alustaa teltalle tarjolla. Maa voi olla kivikkoista tai muuten epätasaista Toki vastaavasti riippumatto vaatii sopivaa puustoa. Suomessa onneksi vielä metsiä riittää.
Kevyt riippumatto
Monilla saattaa olla mielikuva, että riippumatto on kevyt ratkaisu. Tämä on totta, mutta vain osittain. Pelkkä riippumatto on kevyt. Esimerkiksi käytössäni oleva kiinteällä hyttysverkolla varustettu Ticket to the Moon pro painaa kiinnitysnaruineen 655 grammaa. Joka on vähän verrattuna normaaliin telttaan.
Mutta usein ainakin itse varaudun myös sateen mahdollisuuteen, jolloin laitan riippumaton päälle katokseksi tarpin, eli ohuen pressun. Saman valmistajan, riippumattoiluun suunniteltu tarppi painaa 660 grammaa.
Tämän lisäksi olen tullut siihen tulokseen, että haluan käyttää riippumaton alla aluspeitettä (underquilt) viileällä säällä. Muutoin tuntuu, että kylmyys iskee alapuolelta. Tähän asiaan palaan myöhemmin tuolla fysiikkaosiossa.
Vaihtoehto tuolla alushuovalle on käyttää makuualustaa makuupussin alla riippumaton sisällä. Mutta itselläni makuualustat eivät kestä kunnolla allani riippumatossa, joten tuo riippumaton alle tuleva aluspeite on mukavampi; se pysyy paikoillaan vaikka unissaan vähän liikahtaa.
Jos valitsee edelleen saman valmistajan aluspeitteen MoonQuilt, niin sen paino on 1280 grammaa. Kyseinen aluspeite on itse asiassa sellainen, että se toimii halutessa myös makuupussina. Tavallaan kyse on makuupussista, jonka vetoketjut saa täysin auki, hupun irti, ja jonka saa kiristysnaruilla muotoiltua riippumaton muotoon. Ja siinä on myös valmiina kiinnityshaat, jolla aluspeitteen saa kiinni riippumaton kiinnitysnaruihin. Eli helppo asentaa. Ja asennusohjeet löytyvät tietysi netistä.
Jos siis tuollaisella varustuksella lähden liikkeele, niin painoa kertyy noin 2,5 kiloa. Sehän ei sinänsä ole mikään kovin painava. Vaelluksella useimmin on mukana ollut Fjällräven Akka tunneliteltta. Se painaa noin 3,1 kg. Mutta sekin tarvitsee lisäksi makuualusta, jonka paino minulla on noin 1 kg, kun valitsen yhden hengen itsestään täyttyvän ohuehkon makuualustan.
Vai onko sittenkään niin kevyt?
Tuolla edellisellä varustuksella tuota riippumattoratkaisua vastaava telttavarustus on siis reilut 4 kg. Mutta jos otankin kevyemmän Hilleberg Anjan telttamme (1,9 kg), ja hommaan hieman kevyemmän makuualustan, niin ollaankin jo samassa painossa kuin riippumattovarustuksella. Eli oikeastaan onkin painon suhteen jo makuasia, että onko valita riippumatto vai teltta.
Sittenhän tilanne muuttukin, jos reissussa onkin kaksi ihmistä. Riippumaton tapauksessa kumpikin tarvitsee koko varustuksen. Mutta noiden kummankin teltan tapauksessa riittää, että lisätään toinen makuualusta. Eli kahden ihmisen tapauksessa riippumattovarustus painaakin helposti jo reilusti enemmän.
Paino ei aina ratkaise
Toki paino ei ole ainoa asia, joka majoitteen valinnan ratkaisee. Parisuhteessa teltan mahdollisuus läheisyyteen voi merkitä paljon. Toki on olemassa myös kahdelle hengelle tarkoitettuja riippumattoja. Mutta sellaisessa nukkuminen voi tuntua sulloutumiselta.
Riippumatto kyllä tarjoaa omanlaisen nukkumiskokemuksen. Jos sen tarjoama asento muuten miellyttää, niin mikään ei paina selkää. Teltassa noiden ohuempien makuualustojen kanssa maan epätasaisuus voi joskus yöllä tuntua, vaikka on yrittänyt tasaisen paikan valita.
Riippumatto tarjoaa myös itseäni miellyttävän hiljaisen keinunnan. Se ei ole niin voimakas, että haittaisi. Itselläni päin vastoin. Ymmärrän, miksi kehto toimii lapsilla.
Sää vaikuttaa
Jos huonompi sää sattuu yllättämään, niin teltta tarjoaa paremman suojan. Vaikka riippumaton päällä olisi suojaava tarppi, niin kuitenkin se suoja on vähäisempi kuin teltassa. Ja jos teltassa on kunnollinen eteistila, niin siellä onnistuu jopa ruoanlaitto ja syöminensangen miellyttävästi suojassa.
Toisaalta hyvällä säällä riippumaton avoimuus antaa mukavan mahdollisuuden nähdä ja kuulla, mitä ympärillä tapahtuu. Hyvällä tuurilla voi vaikka ihailla revontulia. Mutta eipä sitten riippumatto tarjoa myöskään samanlaista yksityisyyttä kuin teltta.
Eli on monta näkökulmaa sille, että onko valinta riippumatto vai teltta. Mutta palataanpa siihen aluspeittoon, ja sotketaan mukaan hiukan tiedettä.
Ja sitten hiukan fysiikkaa….
Kuten totesin, niin etenkin viileällä säällä aluspeite on hyvä lisä riippumaton kanssa. Vaikka riippumatossa nukkuessa minulla on makuupussi, niin se lämmittää kunnolla vain yläpuolelta. Riippumaton puoli, eli oma alapuoli tuntuu viileältä. Tai jopa kylmältä. Vaikka se makuupussi on myös siinä minun ja riippumaton välissä.
Makuupussissahan on eristemateriaalia, jonka tehtävänä on pitää minut lämpimänä. Lämpö pyrkii siirtymään lämpimämmästä kylmempään, eli viileällä säällä minusta ympäristöön. Joka jäähdyttää minua, ja saa palelemaan.
Makuupussissa oleva eriste pyrkii estämään sen lämmön siirtymisen. Se eristemateriaali on yleensä joko jotain synteettistä täytettä tai sittensitten untuvaa niin kuin minun makuupussissani. Mutta itse asiassa se lämpöä eristävä osa ei niinkään ole se täyte, vaan sen seassa oleva ilma. Se täyte lähinnä pitää huolen siitä, että se ilmatila pysyy riittävän kuohkeana ja paksuna. Ja myös sen, että se ilma ei pääse niin helposti liikkumaan; myös liikkuva ilma kuljettaa lämpöä mukanaan.
Nyt jos mennään takaisin tuohon riippumaton tapaukseen, niin siinähän se makuupussin eriste painuu kasaan minun alapuolelta, kun se jää minun ja riippumaton väliin puristuksiin. Eli se ilma puristuu pois eristeen seasta. Ja vaikka se eristemateriaali on paikoillaan, niin ilman puuttuminen sen seasta heikentään huomattavasti eristyskykyä.
Tällöin se minun lämpöni pääsee johtumaan minusta makuupussin ja riippumaton läpi. Ja minun alapuoli jäähtyy – ja tulee vilu.
Lisää eristettä!
Tätä jäähtymistä voin estää lisäämällä uuden eristekerroksen. Teltan tapauksessa se on yleensä makuualusta. Usein se on joko jonkunlaista huokoista materiaalia, tai sitten ilmatäytteinen patja. Ja noissa patjoissa, joissa ilma on suljettu sinne sisään, se patja ei litisty kasaan. Eli se säilyttää eristekyvyn, vaikka makaan sen päällä.
Voisin siis käyttää tällaista myös riippumatossa. Mutta se ei ole kovin mukava. Jotta se säilyttää tuon eristekyvyn, niin sen pitää väistämättä olla riittävän jäykkää materiaalia. Jolloin se makuualusta ei kestä ainakaan minun ja riippumaton välissä.
Toinen vaihtoehto on siis aiemmin mainitsemani aluspeite. Joka on riippumaton ulkopuolella vapaasti riippuva. Mutta sen verran lähellä riippumattoa, että ilma ei pääse kiertämään sen ja riippumaton välissä. Kun aluspeite riippuu alapuolella, sen eriste ei puristu kasaan, vaan säilyttää eristekykynsä.
Mutta siis riippumaton ja aluspeiton väliin ei kannata jättää rakoa. Lämpöhän pääsee aika vapaasti siirtymään minusta alapuolelta aina sinne aluspeitteeseen asti. Jos siinä on välissä ilmakerros, niin myös se ilma lämpenee. Ja jos ilmarako menee koko riippumaton ja aluspeitteen välitse, niin lämmitetty ilma nousee kevyempänä ylös, ja pois sieltä välistä. Ja korvautuu uudella kylmällä ilmalla. Jolloin on sama, vaikkei sitä aluspeitettä olisi ollenkaan.
Lämpö siirtyy kuumemmasta kylmempään
Kannattaa huomata, että olen koko ajan sanonut, että lämpö siirtyy lämpimämmästä minusta kylmempää ympäristöön. Usein kuulee sanottavan, että kylmä tulee jonkun läpi. Mutta näin siis ei ole. Se kylmän tuntu ei tule siitä, että se kylmä jostain hiipisi kimppuuni Vaan se siitä, että minä jäähdyn, kun menetän lämpöä.
Sitten jos sää on tarpeeksi lämmin, niin en välttämättä tarvitse aluspeitettä tai makuualustaa. Siirtyneen lämmön määrä riippuu minun ja ympäristön välisestä lämpötilaerosta.
Ja jos tämä erotus on tarpeeksi pieni, niin jo heikommin eristävä, minun ja riippumaton välikin puristuva makuupussi voi olla tarpeeksi. Ja elimistöni lämmöntuotto riittää kompensoimaan sen vähäisemmän lämpöhukan.
Ja viimeinen vinkki:
Riippumaton kiinnityksessä puuhun ei kannata käyttää pelkkää kiinnitysnarua. Ohut naru vahingoittaa puun kuorta.
Kannattaa valita sellainen kiinnitys, jossa on vaikka leveämpi nauhaosa siinä kohti, joka on puun ympärillä. Tällaisia kiinnitysnaruja on myynnissä; itselläni on sellaiset. Toinen vaihtoehto on laittaa joku leveä suoja narun ja puun väliin.
Retkeilyssä tärkein sääntö on se, että luontoa ei saa vahingoittaa tai muuten pilata. Siksi tuohon puiden suojaamiseen kannattaa ajatusta uhrata.
Kumpi sitten on sinun valintasi: Riippumatto vai teltta?
Ja jos kiinnostaa katsoa, että miten minulta sujuu riippumaton asennus, niin tässäpä olisi (edit: latasin uuden version tuonne YouTubeen):